Lähetyksen kesäpäivät 16.-18.6.2017 Raahessa #Syvemmälle

16.-18.6.2017 Kylväjän ja Raahen seurakunnan yhdessä järjestämät Lähetyksen kesäpäivät Raahessa.

Täältä löytyvät edellistenkin kesäpäivien postaukset.

lauantai 28. kesäkuuta 2008

Pitääköhän pistää myös mp3-tiedostoina?

Pitäisiköhän puheet laittaa myös mp3-tiedostoina? Täss Arto Antturin raamattuluento mp3-muodossa. Kommentoikaa, jos tahdotte lisää tätä tiedostomuotoa.

Kesäpäiväpuheet audiotiedostoina


Kesäpäivien puheita voi nyt kuunnella netin kautta. Suuri osa niistä on jo ram-tiedostoina ladattavissa Kylväjän sivuilta. Muutamaa saadaan odottaa ehkä elokuulle.
Puheiden kuuntelemiseen tarvitaan esimerkiksi Real Audio Player tai jokin vastaava. Soittimia on tarjolla ilmaiseksi netistä – tämä tieto siltä varalta, ettei pappi ryhdy heti saarnaamaan, kun tiedosto on latautunut ja hämmästelet, missä vika piilee.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Tästä puhutaan vielä

Yleisön pyynnöstä lähetysjohtaja Pekka Mäkipään seurakuntien edustajien tapaamisessa lauantaina 7.6.2008 pitämä puhe julkaistaan täällä.

Kirkon lähetystyö – tästä puhutaan vielä!

Kunnioitetut työtoverit,
Kiitos Teille, että paikallisseurakunnissa pidätte esillä lähetystyötä ja puolustatte sen oikeutusta!
Paavali kirjoittaa: ”Veljet (ja sisaret!) Iloitkaa siis Herrassa, Minä en kyllästy kirjoittamaan teille yhä uudestaan samoista asioista, ja sittenhän teillä on tarkka tieto.” (Fil. 3:1)
En tiedä olisiko itse Paavalikaan jaksanut vuodesta toiseen innostua puhumaan ”kirkon lähetystyön järjestämisestä”! Tällainen kirkollinen kestoaihe meillä kuitenkin on nyt ollut jo 15 vuoden ajan. Näissä seurakuntien edustajille tarkoitetuissa tilaisuuksissa kesäpäivillä asia on ollut esillä jollain tavalla ainakin vuodesta 2003, josta lähtien olen näissä ollut mukana. Monia työtunteja kirkossamme on käytetty tässä väsytystaistelussa. Siksi on tärkeää, että ymmärrämme missä mennään ”Sittenhän meillä on tarkka tieto”.
Viimeisin vaihe on kahden päivän (5.6.) takaa, jolloin pidettiin piispa Simo Peuran johdolla Kirkon lähetystyön toimikunnan kokous (jatkossa KLT).
Kirkon lähetysstrategia
KLT päätti käynnistää kirkon lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa koskevan strategiatyöskentelyn 3.5.2005. enemmistöpäätöksellä 4-3. Vähemmistöön jääneen kannan mukaan strategiaa ei voida laatia ennen kuin on päätetty toimintarakenteesta.
Nyt on työskentelyssä päästy siihen vaiheeseen, että asiakirjan teksti on melko valmis, puuttuu enää oikeastaan toimintarakenne.
Strategia on määrä ensi syksyn aikana viedä kirkon ulkoasianneuvoston (KUN) kautta kirkkohallituksen täysistunnon hyväksyttäväksi. Mikäli siinä esitetään muutoksia nykyiseen toimintarakenteeseen, tulee asia kirkolliskokouksen päätettäviksi, koska nykyiset toimijat ovat saaneet valtuutuksensa kirkolliskokoukselta.
Käytännössä esillä on ollut kolme toimintarakennetta
  1. Nykyinen tilanne ja toimijoiden itsenäinen toiminta, ilman yhteistä strategiaa
  2. Ns. yhden organisaation malli, jota Suomen Lähetysseura on ajanut.
  3. Usean toimijan sopimusmalli, joka poikkeaa nykyisestä tilanteesta siten, että kirkkohallitus solmii jokaisen toimijan kanssa erikseen sopimuksen, jossa sitoudutaan yhteistyön kehittämiseen.
Yhden organisaation mallissa kirkon ylärakenteeseen muodostettaisiin kirkkohallituksen alaisuuteen lähetysosasto ( talous- henkilöstö-, hallinto- ja toiminnallisen osaston rinnalle). Vastaava rakenne on toteutettu Ruotsin kirkossa, Baijerin maakirkossa ja ELCA:ssa USA:ssa.
Usean toimijan sopimusmalli tarkoittaa sitä, että kirkkohallitus solmii jokaisen lähetysjärjestön kanssa erikseen sopimuksen, jonka sopimuspohja hyväksytään KLT:ssa. Sopimus lähtee siitä, että kirkko sitoutuu kohtelemaan lähetysjärjestöjään yhdenvertaisesti. Kirkon lähetysjärjestöt sitoutuvat puolestaan kohtelemaan toisiaan tasavertaisesti.
Yhteisen strategiaan sitoutumista on vaikeuttanut luottamuspula siitä, mihin pyritään. Viime viikkoina erityistä närkästystä on aiheuttanut se, että SLS, KUA ja Pipliaseura lähettivät toukokuussa seurakuntiin talousarviovetoomuksen, jossa seurakuntia kehotetaan käyttämään kolmea järjestöä tuen pääkanavina. Tähän saakka useiden vuosien ajan kyseisen vetoomuksen ovat allekirjoittaneet kaikki toimijat yhdessä. Lähetysstrategialuonnoksessa useaan otteeseen ilmaistu pyrkimys tiivistää toimijoiden keskinäistä yhteistyötä tuli näin outoon valoon.
Lähetysjärjestön näkökulmasta on sanottava, että KLT:ssa seurakuntia edustavilla jäsenillä on realistinen ja rakentava lähestymistapa asioihin. Siitä olen iloinnut. Samoin piispa Peura on johtanut työtä tarmokkaasti ja viisaasti. Näyttää siltä, että seurakunnista käsin nähdään hyvin se, että vaikka usean toimijan mallissa on haasteensa, se kuitenkin mahdollistaa paikallisen tilanteen, eri herätysliikkeiden ja paikallisen perinteen huomioon ottamisen. Seurakuntien jäsenet ovat ruohonjuuresta käsin sitoutuneet vaihtelevasti järjestöjen tukijoiksi. Paikallisseurakunta on kaikkia yhdistävä yhteinen tekijä.
Jo tässä vaiheessa on selvää, että KLT on joko yksimielisesti tai enemmistöpäätöksellä piispa Peuran johdolla asettumassa tukemaan sopimusmallia (3.) Uskon, että Kylväjän kanta on malliin myönteinen, vaikka lopullisen päätöksen tekee yhdistyksen hallitus. Toimintarakenne-ehdotus valmistellaan KLT:n syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Alustavaan ehdotukseen kuuluu ajatus siitä, että hiippakuntien lähetyssihteerit tulevaisuudessa (nyt SLS:n työntekijöitä) valittaisiin kokonaiskirkon palvelukseen ja järjestöt rahoittaisivat heidän palkkaustaan esimerkiksi seurakunnilta saamiensa talousarviomäärärahojen suhteessa.
Kokemuksia toisista luterilaisista kirkoista
Kirkkomme lähetystehtävä-mietinnön loppusuoralla (2004) äänestettiin siitä, otetaanko mietintöön mukaan muiden luterilaisten kirkkojen tilanteen kuvaus. Hävisimme äänestyksen, sitä ei otettu mukaan. Kokemukset integraatiomalleista eivät ole mairittelevaa luettavaa lähetystyöntekijämäärien ja kirkottomille alueille suuntautumisen kannalta.
Huhtikuussa 2008 pohjoismaiset lähetysjohtajat kokoontuivat Helsingissä. Siellä saimme päivitystä tilanteeseen muissa pohjoismaissa. Pari esimerkkiä.
Tanskassa toteutettiin Tanskan lähetysseuran (DMS) ja Santaalilähetyksen (DSM) fuusio vuonna 2000. Uudella toimijalla, Danmission, on tänä päivänä (2008) 28 lähetystyöntekijää. Järjestön pääsihteeri kertoi, että he päättivät vastikään lopettaa työn Mongoliassa, koska sinne ei löytynyt lähtijöitä.
Ruotsin kirkon lähetyksellä (Uusi nimi on Hela Världen sen jälkeen kun Lutherhjälpen (paikallinen KUA) ja Svenska Kyrkans Mission yhdistyivät). Yhdessä organisaatiossa vuonna 2008 on lähetystyöntekijöitä 45. Kirkkolähetyksen edustajan mukaan ”erityinen kysymys kirkolle on, miten kanavoida lähetyksen vapaaehtoistyötä”.
Emerituspiispa Erik Vikström kommentoi asiaa Kyrkpressenissä (28.4.). ”Vår väg här i Finland har varit en annan, och det är nog bäst mot vår egen tradition och för saken att det hålls så. Vi har självständiga kyrkliga missionsorganisationer som har kontakt med gräsrötterna, som givetvis samarbetar med varandra och med kyrkostyrelsen och med utlandshjälpen, men som inte kan eller borde sälja sin frihet att agera självständigt och innovativt och att ständigt vara på väg utåt mot områden och situationer där evangeliet inte är känt. Svenska kyrkan har nu kommit ner i ca 45 missionärer av vilka en del dessutom torde kunna klassas som biståndsarbetare. Från vår kyrka - med det system vi har i dag - har vi visst omkring 400 missionärer. Så det är litet att vinna och mycket att forlora om vi skulle gå in för en toppstyrd och med utlandshjälpen integrerad "kyrkomission" (som kanske sedan inte ens skulle få kallas "mission").

USA:n suurin luterilainen kirkko ELCA (n.5 miljoonaa jäsentä) muodosti kirkon organisaatioon lähetysosaston. Kirkolla on lähetystyöntekijöitä n.250. Toiseksi suurin luterilainen kirkko LCMS (n. 2,5 milj.) toteuttaa toisenlaista rakennetta, joka perustuu usean toimijan malliin. Kirkolla on yli 300 lähetystyöntekijää ja sen työ on selkeämmin suuntautunut ns. tavoittamattomille alueille.
Miksi emme ottaisi oppia Etiopiasta? Mekane Yesus –kirkko päätti vastaanottamisen sijasta alkaa itse tehdä lähetystyötä. Mitä se teki? Perusti keväällä 2008 lähetysjärjestön!
Kylväjän kanta
Kylväjässä olemme osallistuneet aktiivisesti lähetysstrategiatyöskentelyyn. Hallituksen jäsenet ovat kommentoineet luonnosta ja kommentit on välitetty KLT:lle. Myönteisenä työskentelyssä olemme pitäneet sitä, että nyt asiaa on yritetty lähestyä sisältökysymyksistä käsin, eikä rakenteesta.
Kylväjän rooli, yhtenä joukossa, on ollut pitää esillä lähettien lähettämistä sekä alueita, joilla on vähän tai ei lainkaan kirkkoja ja kristittyjä. Olemme muistuttaneet siitä, että lähetystyön varsinainen tarkoitus ja päämäärä ei ole kirkkojen välinen yhteistyö vaan kirkottomille alueille pääseminen. Näillä alueilla on usein kristillisen kirkon ja sen jäsenten toimintavapautta rajoitettu eikä kumppanina välttämättä ole paikallista kirkkoa.
Yhden organisaation mallia perusteellaan muuttuneella lähetystilanteella. ”Lähetystyö on muuttunut kirkkojenväliseksi yhteistyöksi”. Kirkot haluavat yhteistyökumppaniksi ja sopijaosapuoleksi kirkon eikä järjestöjä. Kirkottomille alueille ja seurakuntien syntymiseen tähtäävälle järjestölle kuten Kylväjälle tällainen näkemys lähetystyöstä on yksipuolinen ja paikalleen jämähtänyt. Lähetyksellä on monenlaisia kumppaneita, mutta sen varsinainen tavoite on edelleen sama: ”edistää lähetystyötä ei-kristittyjen keskuudessa” (KJ § 4,4). Yhden organisaation malli on nähty aiheuttavan vapaaehtoisaktiivisuuden laskua, lähetystyöntekijöiden määrän romahtamista ja kirkottomille alueille etenemisen hidastumista tai pysähtymistä.
Pitää myös muistaa, että järjestöjen toiminta ei lakkaa vaikka kirkkoon syntyisi kirkkolähetys. Se vain merkitsee lähetysresurssien ohjautumista kokonaan ohi evankelis-luterilaisen kirkon rakenteen. Lähetys näivettyy, hajaannus lisääntyy.[1]
Elämänehto kirkossa on, että seurakunnissa julistetaan evankeliumia syntisiä etsivästä ja pelastavasta Vapahtajasta.[2] Ilman sitä ei synny liikettä kohti sitä maailmanosaa, jolla ei ole mahdollisuutta kuulla ja ymmärtää. Lähetystyö lähtee paikallisseurakunnasta ja sen tavoitteena on seurakunnan syntyminen. Heitä, joiden keskuudessa ei ole seurakuntaa, kirkkoa tai kristittyjä, eikä mahdollisuutta kuulla hyvää uutista, on tänä päivänä lähes 1,9 miljardia ja määrä kasvaa päivittäin yli 50.000 ihmisellä. Eräs pääsyy on se, että lähetys nähdään ainoastaan kirkkojenväliseksi yhteistyöksi. Kärjistetysti: Jos kaikki vain tukevat kuka tekee?
Kirkkomme lähetystyön elämän ja kuolemankysymys on, pystytäänkö hyödyntämään ainutlaatuinen ja monipuolinen toimijarakenne. Yhteistyön tiivistämiselle niin paikallis-, hiippakunta kuin kokonaiskirkon tasolla on tarvetta. Siihen mekin Kylväjässä haluamme sitoutua. ”Yhteistyöhakuisuus oman kutsumuksen ja työnäyn säilyttäen, on Kylväjän toimintaa ohjaava periaate” (Jeesus maailmalle, Kylväjän strategia 2007-10) Yhtenä kirkkomme lähetysrakkauden kanavana Kylväjä haluaa koota, ei sitoa!
---
Kotimaan verkkolehdessä pari viikkoa sitten meiltä kysyttiin monenneksiko konservatiivisin lähetysjärjestö Kylväjä on. Onhan sitä jonkin sortin konservatiiveja oltava, jos järjestön työnäky ja kutsumus on 2000 vuotta vanha. ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät”. Tämän kutsumuksen ja tehtävän haluamme säilyttää. Pyrimme olemaan vertaamatta Kylväjää muihin toimijoihin. Pietari kysyi: ”Entä hän Herra”. Jeesus vastasi: ”Mitä se sinulle kuuluu. Seuraa sinä minua”.(Joh. 21:22)
Kylväjä on lähetystyöntekijöitä lähettävä järjestö. Lähetystyöntekijöissä ja heidän tukirenkaissaan on monenlaista väkeä (n. 8000). Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan yli 50 % ei osannut sijoittaa itseään mihinkään perinteiseen kirkon sisäiseen herätysliikkeeseen. Tärkeää heille oli saada olla mukana lähetystyössä.
Tärkeää Kylväjässä on sitoutua uskonpuhdistuksen periaatteeseen: ”yksin uskosta, yksin armosta yksin Kristuksen tähden”. Kylväjä saa nimensä Jeesuksesta. Lähelle keskimmäistä ristiä Golgatalla haluaisimme sijoittua. Sen ristin äärelle haluamme koota ihmisiä lähellä ja kaukana. Kiitos, että saamme sitä tehdä yhdessä!
---

[1] Kirkossamme keskustellaan, miten kansankirkkoa voitaisiin vahvistaa ja elävöittää luomalla tilaa yhteisöllisyydelle ja valinnanvapaudelle. Täällä Tuomiokirkkoseurakunnassakin rakennetaan yhteisöä seurakunnan sisään. Rakenteita tulisi uudistaa siten, että ne tukisivat kirkon uudistumista. Olisi ristiriitaista ja epäloogista valmistella sellaista lähetysstrategiaa, jossa toimijoiden moninaisuutta ja erilaisia painotuksia pidettäisiin ”itsekkäinä pyrkimyksinä ja yhdistymiselle vahvan tahtotilan puuttumisena”.
[2] Ristillä riippuvan Vapahtajan katselemisesta kasvaa lähetysrakkaus. Herrnhutin 1200 asukkaan kylästä lähti 30vuoden aikana 1700-luvun alkupuolella lähetystyöntekijöitä yli 60 maahan. Ensimmäinen suomalainen lähetystyöntekijä, Mattias Nyberg lähti vuonna 1756 Herrnhutin veljesseurakunnan lähettämänä Surinamiin, Etelä-Amerikkaan. Herrnhutilaiset etsivät kaikkein etäisimmät ja laiminlyödyimmät osat maapallolta. Lähetystyön tulevaisuus on nyt ja aina kiinni siitä saako syntien anteeksiantamuksen evankeliumi sijaa sydämissämme.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Paikkani tässä työssä?

Viikontakaiset Lähetyksen kesäpäivät huipentuivat jo perjantaina uusien lähetystyöntekijöiden siunaamiseen, jonka toimitti piispa Eero Huovinen. Piispa siunasi ensi kertaa lähetystyöhön lähtevät lähetystyöntekijöiksi. Tässä selitys siihen, että matkaan siunaamisia näytti olevan kaksi. Sunnuntaina matkaan siunattiin kaikki muut: määräaikaiset, vapaaehtoiset ja kentille palaavat. Sunnuntaina alttarikaiteen ääressä siunattavien joukko oli sykähdyttävän suuri.
Silti muistamme Jeesuksen kehotuksen: " Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen." Hakuaika lähetyskurssille on meneillään.
Lähde lähetystyöhön -sivuille: http://lahdelahetystyohon.fi/

tiistai 10. kesäkuuta 2008

Kiitolliset varpaat

Käsittääkseni kesäpäiville osallistui melkoinen joukko ensikertalaisia, ja kuinka ollakaan, kuulun itsekin näihin. Kesäjuhlilla on yleisesti ottaen taipumus kuulua kesän kohokohtiin, mutta syystä tai toisesta en ole koskaan aikaisemmin osallistunut Kylväjän kesäpirskeisiin. Sittemmin olen siis kuitenkin tehnyt parannuksen asian suhteen, ja yleissivistyksessäni ollut kesäpäivien kokoinen aukko on paikattu, hyvä minä! Ensikokemus päivistä oli melko hektinen, mutta kannattipa lähteä. Vastasin talkoolaisten työvuoroista, joten minua voi tulla halutessaan tulla vaikkapa puraisemaan nenästä, jos tunsi itsensä tyytymättömäksi työvuoroihinsa tai muuhun vastaavaan, sillä tällaisessa organisoinnissa olen vielä toistaiseksi ollut melko lailla amatööri. Mutta tästä kokemuksesta eteenpäin olenkin varmasti jo paljon viisaampi! Suuri kiitos kaikille talkoolaisille, olitte loistavia!

Itse sain olla mukana ainakin infossa, lipunmyynnissä, keittiössä, kahvilassa, muksulassa ja jurtassakin pääsin istuskelemaan joitakin aikoja tuuraajana. Itse ohjelmaan en ehtinyt osallistua juuri muuta kuin perjantaina ehtoollisen ja sunnuntaina jumalanpalveluksenpuolikkaan ajan, mutta täytyy sanoa, että jo pelkkä sunnuntaiaamun messun vastausmusiikki, Amazing grace mahtavaäänisten miesten laulamana, olisi riittänyt siihen, että olisin lähtenyt kesäpäiviltä onnellinen virnistys naamallani. Ja kuulemani mukaan muukin ohjelma oli varsin laadukasta.

Kryptan ja infotilan väliset portaat tulivat siinä määrin tutuiksi, että loppupäivästä jalkapohjat olivat jo aika lailla "ah ja voi" -tunnelmissa. Mutta tyytyväisinä kuin mitkä! Sunnuntaina loppujärjestelyiden ja kirkolta lähdön jälkeen kävin ostamassa jätskin ja totesin, että kivaa oli.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Uudestaan


Outi taitaakin olla varsinainen teletappi. Sunnuntaina, kun kovaa vauhtia kokosimme tavaroita tuomasmessujuhlien alta pois, Outi tuumasi, että uudestaan, uudestaan.
No, vuoden päästä, tarkemmin sanoen 12–14.kesäkuuta, jos oikein olen päätellyt, on määrä pitää seuraavat Lähetyksen kesäpäivät ja ne ovat Vihdissä, jos Jumala suo.

Ja siunausten saattelemina palaavat kentille...


Kirkon uutissivuilla on tietoa molemmista siunaamisista: sekä siitä perjantain tilaisuudesta, jossa piispa Eero Huovinen siunasi ensimmäiselle työkaudelle lähtevät lähetystyöntekijät että tästä sunnuntain tilaisuudesta, jossa rovasti Raimo Mäkelä siunaisi kentille palaavat, määräaikaiset ja vapaaehtoiset lähtijät.
En käy juttuja uudelleen tänne laittamaan, mutta tiedoksenne, että sieltä löytyy myös Raimo Mäkelän puhe lähtijöille. Sivu, jossa on luettelo Kylväjä-uutisista.

Tässä olen


Maailmassa on edelleen maita, joissa ei tiedetä Jeesuksesta.

Pekka Mäkipää isännöi sunnuntain tilaisuutta, jonka aiheeksi oli pantu Sinne, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä.
Pekka pohti tilannetta, jos ajateltaisiin, että "paras voittakoon". Silloin tähdet pelaisivat kentällä ja katsomosta huudeltaisiin neuvoja. jos Jumala joutuisi katsomoon, pelaajien tehtäväksi jäisi tehdä kentällä parhaansa ja he kuuntelisivat katsomosta niitä neuvoja joita kuuntelisivat. Pekka muistutti, että kesäpäivien ensimmäisessä raamattutunnissa seurakunnan kappalainen TT Matti Amnell opetti, että kristityn tärkein sana on hiné, tässä olen.

Elävän veden virta pulppuaa Mongoliassa


Kylväjä menee sinne, missä on vähän, tai ei lainkaan kristittyjä. Suurin osa maailman lähetystyöntekijöistä on alueilla, joissa maailman muutkin kristityt ovat.
Herkän kosketuksen tästä saimme, kun Chuluunbaatar Batchimeg kertoi, että hän on kiitollinen Jumalalle niistä ihmisistä, jotka ovat tulleet, ja että he ovat kertoneet Jumalasta. Hänen oma seurakuntansa, Rakkauden sanoma -seurakunta, on vasta viisivuotias. Nuoresta iästään huolimatta Rakkauden sanoma -seurakunta on lähetystyötä tekevä seurakunta: sillä on jo pikkusisko, sisarseurakunta Ulan Ulassa. Tuossa seurakunnassa työskentelee Chuluunbaatarin mies.
Mongoliassa on kuultu evankeliumi Jeesuksesta vasta noin 20 vuotta sitten; raamatunkäännös nykymongoliaksi valmistui nelisen vuotta sitten. Kännöstyössä oli mukana Marja-Kaarina Marttila.

Jatkot pihalla




Kirkon pihalla oli edelleen iltamyöhäisellä mielenkiintoista musiikkiohjelmaa. Kurkkulaulaja Janne Lemettinen hurmasi yleisöä, samoin teki romanipoikien valloittava kitaraesitys. Päivien mongolialaisvieraat Chuluunbaatar Batchimeg ja Sereeter Idersaikhan sekä Mongolian-lähetit Päivi Vuorinen ja Sanna Lavikainen lauloivat hekin sydämensä pohjasta viilenevässä illassa värjöttelevien kuulijoiden iloksi.

Kirkko täyttyi


Lauantain Shalom -koko perheen lähetysjuhla keräsi kirkon täyteen väkeä. Lähetysjohtaja Pekka Mäkipää etsii istumapaikkaa lähetysjuhlan alussa.

Sunnuntain ohjelma

lauantai 7. kesäkuuta 2008

Mennään kotiin, mennään kotiin...


Shalom. Koko perheen lähetysjuhlassa heprea helähteli lauluissa ja kuulimme messiaanisista juutalaisista.

Lauantain ohjelma 7.6.08 Mikael Agricolan kirkko

9.30 Sudan – monien taistelujen kenttä – rukoushetki Hannu ja Seija Hyvärisen johdolla
10.00 Postmoderni maailma ja lähetystyö. Raamattuluento, Matti T. Amnell
11.00 Lounas
12.30 Raamattuasemat Cygnaeuksen koululla
(1) Kristitty, iloinen ylösnousemuksen ihminen – Raimo Mäkelä
(2) Heikoin lenkki voittajan puolella? – Olavi Peltola
(3) Vain yksi nimi - Jeesuksen ainutlaatuisuus lähetyksessä – Matti T. Amnell
(4) Raamatun esikuvia voittajista ja Voittajasta – Mailis Janatuinen
Lähetysasemat Cygnaeuksen koululla
(1) Kipinää lähettäjille, huikeat kenttävierailut – Kirsti ja Kalevi Saarela
(2) Mongolia – lähetysnäky elää – Chuluunbaatar Batchimeg, Päivi Vuorinen
(3) Millaista Voittajaa muslimi etsii? – Timo Keskitalo ym
(4) Pimeää valoa idästä – Tapio Pokka
Erityisaiheet Cygnaeuksen koululla
(1) Lähetystyöhön? – Kuka on kelvollinen? – mm. Magnus Riska, Ville ja Jaana Tams
(2) Aktio avaa silmäsi – mm. Bangladeshin aktiomatkalaiset kertovat
(3) Lähetystyön merkitys viidennen liikkeen syntymisessä, Timo Junkkaala
14.00 Lähetyskahvila Cafestanissa – kahvia ja monipuolista ohjelmaa kaikille:
kiinalainen kuoro, nuorten spotit, Matti Korhonen, Martti Holopainen, Chuluunbaatar Batchimeg, lähettejä tavattavissa ja paljon muuta...
Huom. Mainio paikka myös lähetysrenkaiden kokoontumiselle!
14.00 Kirkon lähetystyö – tästä puhutaan vielä!
Seurakuntien edustajien tapaaminen Johanneksen kirkon seurakuntasalissa, kahvitarjoilu
16.00 Päivällinen
17.30-19.30 Shalom - koko perheen lähetysjuhla. Musiikista vastaa Risto Rinkkala, Houseband, Muksulan musiikkiesitys. Puheenvuorot mm. Chuluunbaatar Batchimeg, Päivi Räsänen ym. (€)
19.30-21.00 Rinnakkaisohjelmaa, Gospel-Cafe Agricolan kirkon pikkusalissa ym. Musiikkivieraina Pekka Laukkarinen Duo ja Pasi Marttinen
19.30 Cafestanin jatkot – pientä purtavaa
20.00 Enemmän kuin ymmärrän, draamallinen ja musiikillinen iltaohjelma, Olli Lehmonen & co.
21.00 Stadi by night – musiikkia, makkaranpaistoa ja mukavaa yhdessäoloa Juha Lemettisen johdolla. Mukana myös mm. Päivi Räsänen, Ilgvars Kazakovs, Pekka Laukkarinen.

perjantai 6. kesäkuuta 2008

Siunattuja uusia


Piispa Eero Huovinen siunasi ensi kertaa kentälle lähtevien lähettien joukon tänään illalla. Piispa muistutti lähtijöitä siitä että Jeesus on luvannut olla mukana. Muistutus ja tieto sen liittymisestä nimenomaan lähetyst varmasti kantaa orpouden kohdatessa.

Perjantain ohjelma

Jurtta nousi

Tapio Karvonen on Bangladesh -taustastaan huolimatta rutinoitunut jurtan pystyttäjä. sillä hän kulkee Kylväjän jurtan mukana ympäri Suomea. Tapion johdolla jurtta nousi myös Agricolan kirkon pihalle torstai-iltana. Ovikin tuli luultavasti kohden etelää, vaikka ilmansuuntaa ei kompassista katsottukaan.
Jurtan pystytys
Media voi tilata näitä kuvia Kylväjän viestinnästä. Sähköposti tavoittaa päivienkin aikana, samoin puhelin.

torstai 5. kesäkuuta 2008

Valmistelujen kuvasatoa torstailta

Voittajan puolella 5.6.08
Kuvia torstailta. Jos tiedotusvälineet tahtovat kuvia käyttöönsä kesäpäiväjuttujen yhteyteen, ottakaapa yhteyttä Kylväjän viestintään, päivien aikana viestintäpäällikkö Kirsin saa parhaiten kiinni puhelimitse. Myös sähköposti luetaan kyllä.

Siellä se Gennesaretin järviseikkailu odottaa!

Koululaisten ohjelma on Cygnaeuksen koululla, Merimiehenkatu 9:ssä!

Sinne osaaminen on taitolaji, jos tulee Merimiehenkatua Hietalahden suunnasta, katu nimittäin muuttuu juuri ennen koulua yksisuuntaiseksi. Mutta kärsivällisyydellä ja pienellä kiertoajelulla voi näppärästi kiertää tällaiset esteet. Mikael Agricolan kirkolta tullessa Laivurinkatua reitti on erikoisen selvä ja kävellen matkaan kuluu aikaa vain muutama minuutti.

Miten osaat perille?


Mikael Agricolan kirkko on osoitteessa Tehtaankatu 23.
Julkisilla kulkuneuvoilla tai kävellen liikkuvat löytävät helposti paikalle YTV:n reittioppaan avustamina.
Eniron kartalta löytyy kadunnimitasoinen kartta klikkailemalla.
020300200.com karttahaku.
GoogleMapseistakin se löytyy.

Tavarat kirkolla


Aamulla haen Mongolian lipun ja sitten juhlapaikalle. Istun kolmosen ratikassa nvt kotimatkalla.

Pelänneekö Pekka


Tämä on jo toinen Pekka-postaus tänään. Kylväjässä ei työntekijän nimellä ole väliä, kunhan se on Pekka.
Lähetysjohtaja Pekka Mäkipää on antanut Kotimaan Heikki Rusamalle haastettelun. Haastattelu on videona verkossa.
Video on hyvä.
Pekalle esitettiin kolme kovaa kysymystä. Vastatessaan Pekka tulee linjanneeksi Kylväjän työtä sopivasti Lähetyksen kesäjuhlien alla. Kiitos Kotimaalle siitä.
  • Ruotsissa kirkkolähetys on toteutettu. Sen tulos on ollut, että Ruotsin kirkon lähetyspanos on hiipunut.
  • Pieni voi olla tehokkaampi kuin iso.
  • Emme ole liberaaleja emmekä literaaleja. Tahdomme lähteä liikkeelle Golgatan sovitustyön ilosta ja voimasta.
Jutun otsikko on mielenkiintoinen. Siitä saa sellaisen kuvan että Mäkipään Pekka pelkää jotain. Luultavasti tämä on toimitukselta aivan tahaton viesti. Otsikko napattiin Pekan Ruotsi-analyysistä "jäljet pelottavat". Viisaathan ottavat oppia toisten virheistä.

Kiirettä. Hymyä unohtamatta


Hiippakuntakoordinaattori Pekka Savolainen, Kylväjän mies Lahdessa, on kesäpäivien käytännön asioiden mestari. Pekalla on kaikki langat käsissään. Itse pääsin ihailemaan miehen itsehillintää muutama päivä sitten, kun olin kutsunut toimittajia seuraamaan jurtanpystytystalkoita torstai-iltana. Pekan suunnitelmissa jurtta oli määrä pystyttää Agricolan kirkon pihalle vasta perjantaina. Olemme edelleen puheväleissä.

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Voiton puolella!

Moi!

Oon hirveen myöhään liikkeellä kun tässä on ollut aika lentämistä - ja varmasti sielläkin! Kirjoittaa juuri Suomeen saapunut määräaikaislähetti, mutta ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!”

Lennetty on vaakalentoa kaikenlaisten järjestelyjen kanssa, mutta nyt alkaa näyttää jo hyvältä, voiton puolella mietitään enää pienimpiä murheita: miten ilmoitettaisiin uimahousuista, että koululaiset osaisivat varautua rantaretkelle ja onkohan iltakahvilan lähellä keittiötä, missä kiehauttaa sumpit. Pakkaaminen on vielä lasten ja nuorten puolella vaiheessa, mutta kaikki aikanaan. Melkoinen määrä ihmisiä on taas kuvioissa mukana, Voittajan puolella!

Pakkaaminen käynnissä



Kylväjän toimistolla pakataan kuumeisesti tavaraa. joka vähitellen lähtee Helsingin keskustaan. Itsekin olen koonnut aineistoa pressihuoneeseen vietäväksi siltä varalta, että paikalle tulee tiedonjanoisia toimittajia.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Herra, siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua...

Sain viime viikolla sähköpostia yhdeltä kesäpäivien tärkeältä
vastuunkantajalta: "Mäkin olin pari päivää
aika hiljanen,
kun heitin lauantaina nurin betoniportais. yks lääkäri sano

että vas kädes murtuma, mut onneks se olikin vääntyny ja
lupas, että on
viikon päästä jo kunnossa. valo ja varjo teki
jotenkin tepposet oudoissa
rapuissa..joo siis toistaseks
vähän yksikätinen..."
Luin viestiä kylmä hiki otsalla! Ensimmäinen ajatus oli
tietenkin: huh, onneksi ei käynyt pahemmin ja täytyy
tunnustaa, että sitten nousivat mieleeni hänelle suunnitellut
kesäpäivien hommat! Sitten mietin miten olen muistanut
rukouksin kantaa häntä ja muita töihin lupautuneita. Asioiden
joutuminen on itsestään selvää, kunnes jotain tapahtuu,
joka pysäyttää suuntaamaan katseen Häneen, jolla on
kaikki valta.